Kapitalismin kriisi — eli imago-ongelma
Tänään Berliinin muurin kaatumisen 20-vuotispäivänä, jonka tulisi olla vapauden juhlaa, epäilemättä blogatuin uutinen on varmasti sekalaisten misantrooppien ja vapauden pelkääjien mieleen: Yhä useampi on kyllästynyt kapitalismiin (TalSa), Kapitalismia vastustaakin yllättävän moni (US). Uutisointi perustuu BBC:n kyselyyn (Free market flawed, says survey), joka kuitenkin menee metsään jo kättelyssä.
BBC:n sanamuoto on ”free market capitalism” eli vapaiden markkinoiden kapitalismi. Tätä nykyisin täysin kuvitteellista talousjärjestelmää kyselyn vastaajat pystyivät kuvailemaan kolmella vaihtoehdolla: ”Is fatally flawed and a different economic system is needed” (on lopullisesti pilalla ja tilalle tarvitaan erilainen talousjärjestelmä), ”Has problems that can be addressed through regulation and reform” (sisältää ongelmia, joihin voidaan puuttua sääntelyllä ja uudistuksilla) ja ”Works well and increased regulation will make it less efficient” (toimii hyvin ja lisäsääntely tekee siitä tehottomamman).
Kyselyn suurin ongelma on siinä, että vapaata kapitalismia tai vapaata markkinataloutta ei ole edes olemassa, ei edes siellä pahuuden pesässä, Yhdysvalloissa. On olemassa vain eriasteisia sääntelytalouksia eli sekatalouksia sekä kontrollitalouksia. Ei ole olemassa yhtään maata, jossa voisi harjoittaa täysin vapaata kauppaa, joko ostajana tai myyjänä tai molempina.
Kuinka siis on edes mahdollista vastata järkevästi kysymykseen, jossa implisiittisesti väitetään nykyjärjestelmää sellaiseksi, mitä se ei tietenkään ole? Koko kysely on siis yhtä tyhjän kanssa, vaikka erilaiset lobbarit saavatkin siitä vettä myllyynsä.
Kyselyn innostamana vaaditaan siis entistä enemmän sääntelyä, koska vapaaksi markkinataloudeksi väitetty sääntelytalous ei vieläkään toimi kauniiden teorioiden mukaisesti. Mutta piirretäänpäs ensin kuva markkinatalouden vapaudesta:
Yllä talousjärjestelmä on kuvattu yhdellä akselilla. Talous on joko täysin vapaa (eli vapaa markkinatalous tai vapaa kapitalismi), täysin kontrolloitu (esim. puhdas sosialismi tai muu diktatuuri) tai jotain siltä väliltä. On täysin selvää, että nykytilanne, kaikkialla maailmassa, kuuluu kategoriaan ”jotain siltä väliltä”, lukuunottamatta eräitä maita, jotka menevät kategoriaan ”täysin kontrolloitu” tai hyvin lähelle sitä. Tämän asian jokainen voi tarkistaa halutessaan keneltä tahansa taloustieteilijältä tai vaikka satunnaiselta kansantaloustieteen opiskelijalta.
Kun nyt vaaditaan lisää sääntelyä, uudistuksia ja erilaista talousjärjestelmää, koska väitetysti vapaa markkinatalous (eli aiempi sääntelytalous) on epäonnistunut, niin tosiasiallisesti ei olla vaatimassa siirtymää ylläolevan kuvaajan vasemmasta reunasta (vapaasta markkinataloudesta) keskemmälle tai oikeaan reunaan. Se olisi mahdotonta, koska siellä vasemmassa eli vapaassa reunassa ei edes olla. Tosiasiallisten vaatimusten sisällön havainnollistamiseksi minulla on toinenkin kuva:
Tässä kuvassa mukaan on otettu sääntelyn laadulliset erot. On siis olemassa erilaisia tapoja toteuttaa sääntelyä. Voidaan vaikka sanoa, että on punaista sääntelyä ja on sinistä sääntelyä. On myös lilaa sääntelyä, joka lainaa piirteitä edellämainituista. (Tässä esitetyt värit ovat vain esimerkin vuoksi eikä niillä ole yhteyttä poliittisen kartan väreihin.)
Onkin tärkeää huomata, että vaatimukset lisäsääntelylle eivät yksinomaan tarkoita siirtymistä määrällisesti lisääntyvään sääntelyyn, vaan myös ja erityisesti laadullisesti erilaiseen sääntelyyn. Punaista sääntelyä kannattavat haluavat korvata sinistä sääntelyä punaisella ja päinvastoin. Mikään sääntelyä kaipaava ryhmä ei kuitenkaan halua kyseenalaistaa sääntelyä itseään: siksi punaiset väittävät sinistä valkoiseksi ja siniset väittävät punaista valkoiseksi, siis kaikki syyttävät vapaata markkinataloutta, jotta sääntelyä sen laadusta riippumatta ei tarvitsisi myöntää vääräksi lähestymistavaksi.
Toisen kuvan vasemmassa, valkoisessa reunassa ei ole laadullisia eroja. Jos talousjärjestelmä on vapaa, se on vain vapaa. Ei ole olemassa erilaisia versioita vapaudesta. Vapaus, vapaa markkinatalous ja kapitalismi ovat kaikkien sääntelijöiden pahimpia vihollisia, sillä niiden hyväksyminen veisi sääntelijöiltä mahdollisuuden ajaa omia ideologioitaan väkivalloin toisten kustannuksella.
Siksi on vain luonnollista, että poliittisen kentän laidasta laitaan vapaasta, sääntelemättömästä taloudesta luodaan mielikuvaa pelottavana kaiken pahan alkulähteenä. Niin vasemmisto kuin oikeistokin hyväksyy toistensa sääntelytoimenpiteet (joskin joskus pitkin hampain) vain siksi, että aikanaan pääsisi itse toteuttamaan itselleen mieluisampaa, laadullisesti erilaista sääntelyä.
Todellisuudessa käytännössä kaikki talouden ongelmat ovat seurausta sääntelystä. Rahaa säännellään, luottoa säännellään, työtä ja tuotantoa säännellään… Ei ole olemassa taloudellista aktiviteettia, jota ei tavalla tai toisella säänneltäisi. Se ei kuitenkaan tunnu estävän poliitikkoja väittämästä mustaa valkoiseksi ja sääntelyä vapaudeksi. Kapitalismilla onkin erittäin paha imago-ongelma. Se on kenties maailman helpoin ja käytetyin syntipukki, eikä valtaapitävien joukosta löydy ketään, joka edes haluaisi puhdistaa sen mainetta.
Vapaa markkinatalous on reiluin ja rehellisin talousjärjestelmä. Se ei perustu väkivaltaan tai sen uhkaan, kuten nykyiset sääntelytaloudet, vaan ihmisten keskinäiseen vapaaehtoiseen, molempia osapuolia hyödyttävään kauppaan. Oikeassa kapitalismissa veronmaksajia ei pakoteta pelastamaan huonosti toimivia yrityksiä tai tukemaan erilaisia huijareita. Vapaa talous kannustaa varovaisuuteen, säästeliäisyyteen ja riskien rajaamiseen, täysin päinvastoin kuin nykyinen keinotekoisen velkavetoinen, kerskakuluttamiseen ja liialliseen riskinottoon perustuva sääntelytalous. Siksi vapaa talous tarkoittaisi käytännössä myös kestävää kehitystä ja ympäristöystävällisyyttä.
Ongelma ei kai perimmiltään ole sääntely ja rajoitukset, vaan niiden väärinkäytökset, joista pahimmat esimerkit löytyvät yhdysvalloista.
vieras (kommentti 1): ”Ongelma ei kai perimmiltään ole sääntely ja rajoitukset, vaan niiden väärinkäytökset”
Minusta ongelma nimenomaan perimmiltään on sääntely ja rajoitukset. Eli siis se, että jos sääntelyä ja rajoituksia on, niin ihmiset (ja yritykset) alkavat käyttää aikaa ja energiaa löytääkseen mahdollisuuksia niiden kiertämiseen sen sijaan, että tekisivät tuottavaa työtä. Tätä tapahtuu sitä enemmän, mitä enemmän sääntelyä ja rajoituksia on.
”Kapitalismilla onkin erittäin paha imago-ongelma. Se on kenties maailman helpoin ja käytetyin syntipukki, eikä valtaapitävien joukosta löydy ketään, joka edes haluaisi puhdistaa sen mainetta.”
Eiköhän se käytetyin ja helpoin syntipukki nykymaailmassa ole kuitenkin sosialismi tai kommunismi.
Todellisen, vapaan kapitalismin kannattajat unohtavat kokonaan, että maailmassa on kyse ihmisistä, ei taloudesta ja kaupankäynnistä. Meistä! Kapitalismi eikä myöskään sosialismi voi toimia, ellei järjestelmän pelisääntöjä noudateta, ja siihen nämä kaatuvakin.
Tosin täydellisen kapitalismin periaatteena on, että mitään sääntöjä (=sääntelyä) ei olisi, eli voimaan astuisivat viidakon lait. Minne silloin tallaantuu ihminen?
”Vapaa markkinatalous on reiluin ja rehellisin talousjärjestelmä. Se ei perustu väkivaltaan tai sen uhkaan, kuten nykyiset sääntelytaloudet, vaan ihmisten keskinäiseen vapaaehtoiseen, molempia osapuolia hyödyttävään kauppaan.”
Tuossa olet niin väärässä kuin ihminen voi olla. Vapaaehtoisuutesi holahtaa viemäriin kuin lapsi veden mukana, jos kapitalismi vapautetaan sääntelystä. Samaan viemäriin menisivät myös kansalaisvapaudet, ellet vapaudeksi halua kutsua vapautta tehdä toiselle mitä ikinä huvittaa. Väkivalta ja sen uhka seuraisivat välittömästi.
Kapitalismia lähes puhtaassa muodossaan näemme mm. Somaliassa ja joissain muissa totaalisen kaaoksen valtiossa. Sellaistako tännekin haluat?
Kannattaa lukea myös Eräitä perustavanlaatuisia näkemyksiä kapitalismin hyväntahtoisesta luonteesta TaloudenPerusteet.com-sivustolta…
Puhtaasti teoreettiset järjestelmät eivät toimi! Kertoisitko, miten esimerkiksi sinun järjestelmässäsi sananvapaus toimisi. Otetaan nyt tämä netti, joka tällä hetkellä näennäisesti toimiikin melko vapaasti, koska se on aika uusi. Ajan kuluessa täytyy kuitenkin olla muita houkuttimia lukijoiden saamiseksi, pystyä tarjoamaan jotain muutakin kuin lähinnä iskulauseilla käytävää väittelyä. Olet kai huomannut, ettet sinä tai minä omista tätäkään nettilehteä, vaan Nicklas. Hän tulee varsinkin kriittisissä tilanteissa päättämään mitä täällä kirjoitetaan ja kuka kirjoittaa. Määrättyä mielipidettä voidaan tukéa maksamalla parhaille sen mielipiteen omaaville palkkaa kirjoittelusta (mikä voi myös olla peitettyä). Näitä asioita ratkaistaan pitkälti myös mainostajilla, jotka periaatteessa ovat myös suuria osakkeenomistajia, ja valitsevat siltä pohjalta kenelle mainosrahansa ohjaavat.
Samat asiat koskevat poliisia, armeijaa ja oikeuslaitosta. Säälittävän infantiilia ajattelua. Markkinatalous on loistava työkalu, se on hyvä renki, mutta huono isäntä. Pelkästään omien lakiensa mukaan toimiessaan se tekee täydellistä tuhoa.
Kyllä olisi Venäjän johtajillakin helppoa, jos vain voisi päättää perustaa oikeuslaitoksen ja poliisin, jotka toimisivat täysin oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Maa vaan kertakaikkiaan otti liian pitkän loikan kerralla kapitalismiin tai markkinatalouteen päin, miten vain haluat sen sanoa, ja siltä puuttuivat markkinataloutta sääntelevät käytännöt ja instituutiot. Peruuttaminen on todella vaikeaa.
”Kannattaa lukea myös Eräitä perustavanlaatuisia näkemyksiä kapitalismin hyväntahtoisesta luonteesta TaloudenPerusteet.com-sivustolta… ”
Lyhyesti näistä Reismanin näkemyksistä: lasken ne samaan nippuun vaikkapa Leninin kirjoitusten kanssa. Kumpikin teoreettisessa idealismissaan virtaviivaistaa yhteiskunnan toiminnan ja talouden, mutta jättää täydellisesti huomiotta ikävän tosiasian: yhteiskunnat koostuvat ihmisistä.
Ja näihin onnela-ideoihin on todella vaikeaa mahduttaa ihmiselämää muussa kuin jossain täysin teoreettisessa ja ideaalisessa roolissa.
Myyra (#3) unohtaa kokonaan, että talous ja kaupankäynti on erittäin keskeinen osa ihmisyhteisöä. Hän myös unohtaa kokonaan, että varsinkin näillä leveysasteilla kuolema korjaisi hyvin nopeasti lähes jokaisen, joka syystä tai toisesta päättäisi pidättäytyä kokonaan kaupankäynnistä, ellei sitten ryhtyisi ryöstelemään henkensä pitimiksi.
Näistä unohduksista johtuen hän ei ymmärrä, että taloudessa ja kaupankäynnissä on yksinomaan kyse ihmisistä. Meistä! Taloudella ja kaupankäynnillä kun ei ole mitään muuta arvoa kuin niistä meille ihmisille saatava hyöty.
Sääntelyllä ja rajoituksilla on mahdollista rajoittaa ja joissain tapauksissa ohjata uudelleen taloudesta ihmisille koituvaa hyötyä. Sääntelyllä, poislukien moraalisääntö, joka kieltää väkivallan aloittamisen toisia ihmisiä kohtaan, ei kuitenkaan voida kasvattaa taloutta tai siitä saatavaa hyötyä, vaan sääntelyllä saadaan korkeintaan aikaan hyödynsiirtoja, jotka saavat kärsijänsä (nettomaksajat) vähemmän motivoituneiksi tuottamaan lisää ja enemmän motivoituneiksi käyttämään työpanostaan säännösten kiertämiseen. Kumpikin seuraus aiheuttaa väistämättä kokonaishyödyn laskua.
Vapaa markkinatalous ei siis Myyran luulosta huolimatta tarkoita sitä, että mitään sääntöjä ei olisi. Vapaassa markkinataloudessa olisi tasan yksi sääntö, eli edellä mainittu aloitteellisen väkivallan kielto, joka samalla kieltää kaiken muun sääntelyn!
Jotta tämä olisi helpompi ymmärtää, otetaan esimerkki: lasta ei saa heittää pesuveden mukana viemäriin. Ei siksi, että joku kieltää, vaan siksi, että se olisi väärin lasta kohtaan.
Somaliassa tai missään muussakaan totaalisen kaaoksen valtiossa ei ole edes lähes puhdasta kapitalismia.
#4
aika opitimistista…
Itseäni mietityttää kuitenkin se, että miten voimme suunnata yhteiskunnat jotekin mielekkäämmin kuin pelkän ahneuden tyydyttämiseen. Onko todellisuudessa mahdollista rakentaa yhteisöjä jotka pyrkivät köyhyyden ja eriarvoisuuden vähenemiseen ja ovat samalla kuitenkin täysin vapaita? Tai rakentaa yhteiskuntia, jotka asettavat vaikkapa sopusoinnun ympäristön kanssa tärkeämmäksi kuin ahneuden tyydyttämisen? Kysehän on lopultakin siitä, että onko ihmisluonne laajassa mitassa sellainen, että pystyttäisiin ylittämään tämä ”Minä, Minulle!” lähtökohta ilman jonkinasteisia pakkoja? Tässä tapauksessa nämä pakot olisivat säätelytoimia, joilla pyritään korjaamaan ihmisluonnon aiheuttamia vääristymiä.
Hyvä kirjoitus! Tällaista olenkin toivonut.
7 # kommetti on järkevä ja älykäs. Paras tulos nykyaikana on Kiinan systeemi joka sen on käytännössä todistanut. siellä huijaritkin teloitetaan
Pitäisi puhua merkantilismin kriisistä.
Merkantilismi on sosdem-talousjärjestelmä.
Tässä pari artikkelia, jotka käsittelevät läheisesti parjattua kapitalismia:
http://www.taloudenperusteet.c…spuhe.html
”Se mikä on tehnyt ihmiset paremmiksi, antanut ihmiselle paremmat olosuhteet ja luonut kaikki ne asiat, joita nykyään pidämme ihmiskunnan ylpeinä saavutuksina, eivät juonnut joistain julistuksista, puheista, unelmista paremmasta maailmasta tai joistain yrityksistä toteuttaa parempaa maailmaa aseiden avulla. Kaikki nämä asiat sai aikaan päivittäiset ihmisten hienot työt, ihmisten pyrkimykset parantaa omia olosuhteitaan työskentelemällä ankarasti ja tekemällä asioita, jotka olivat tuntemattomia aikaisemmille sukupolville ja jopa heille itselleen aikaisemmista ajoista. ”
http://www.taloudenperusteet.c…isuus.html
”Jos aiomme lainkaan pitäytyä termissä ”kapitalismi”, silloin meidän täytyy tehdä ero ”vapaiden markkinoiden kapitalismin” ja ”valtion kapitalismin” välillä. Nämä kaksi ovat luonteeltaan ja seurauksiltaan yhtä kaukana toisistaan kuin yö ja päivä. Vapaiden markkinoiden kapitalismi on vapaiden ja vapaaehtoisten vaihdantojen verkosto, jossa tuottajat työskentelevät, tuottavat ja vaihtavat tuotteitaan muiden tuotteisiin vapaaehtoisesti määritetyillä hinnoilla. Valtion kapitalismi koostuu yhdestä tai useammasta ryhmästä, jotka käyttävät valtion pakottavaa koneistoa kerätäkseen pääomaa itselleen pakkolunastamalla muiden tuotantoa voimankäytöllä ja väkivallalla.”
http://www.scribd.com/doc/2125…a-omaisuus
Matilainen 7: ”Vapaassa markkinataloudessa olisi tasan yksi sääntö, eli edellä mainittu aloitteellisen väkivallan kielto, joka samalla kieltää kaiken muun sääntelyn!”
Niinpä, ja tuo yksi ja ainoa sääntö olisi juuri se, joka nakattaisiin ensimmäisenä roskikseen. Valitan.
No, uskovaisten kanssa on turha kiistellä, myös taloususkovaisten.
#13
Klassikko tiskiin. Jossei mitään argumenttia löydy, niin ”taloususkovaisuuteen” vetoaminen kyllä voittaa jokaisen sanallisen kilvan!
Aplodit on paikallaan.
Eniten olen kyllästynyt siihen miten kapitalisti itkee sosialismia avukseen kun homma menee pieleen.
Aika harva ”kapitalisti” kieltäytyy elvytysavusta jos vaihtoehtona on konkurssi.
Donalt Trump: Feels Like Socialism … But I Like It
Pasi Hakkarainen (#15), totta kai yritykset yrittävät saada tuloja mistä tahansa, mistä laillisesti saavat. Varsinkin jos muut alan yritykset ottavat vastaan tukia, yksittäisen yrityksen kieltäytyminen niistä olisi ihan tyhmääkin. Ongelman syy ei kuitenkaan ole se, että tukia halutaan ja otetaan, vaan se, että niitä annetaan.
On myös huomattava, että kapitalistit ja kapitalistit eivät välttämättä ole samoja henkilöitä. Termillä viitataan sekä pääoman omistajiin (yrittäjät, osakkeenomistajat) että kapitalismin kannattajiin. Kapitalisti sanan ensimmäisessä merkityksessä ei välttämättä ole kapitalisti sanan toisessa merkityksessä (sosialistikin voi olla kapitalisti!), eikä kapitalisti sanan toisessa merkityksessä välttämättä ole kapitalisti sanan ensimmäisessä merkityksessä.
Yksikään kapitalisti sanan ensimmäisessä merkityksessä, joka itkee sosialismia avukseen homman mennessä pieleen, ei ole kapitalisti sanan toisessa merkityksessä.
”Kyselyn suurin ongelma on siinä, että vapaata kapitalismia tai vapaata markkinataloutta ei ole edes olemassa, ei edes siellä pahuuden pesässä, Yhdysvalloissa. On olemassa vain eriasteisia sääntelytalouksia eli sekatalouksia sekä kontrollitalouksia. ”
Kyllähän tällaista alkuperäistä kapitalismia on ollut, mutta ihmisten tahdosta se on muutettu. Itse kannatan suunnilleen nykyistä säänneltyä markkinataloutta. Vanha vasemmistolainen ei oikein kehtaa sanoa kannattavansa kapitalismia…
Hyvä määritelmä, jonka asevelisosialistit kommunistien kiusaksi sanoivat: Kannatan sosialismia, mutta vastustan siihen siirtymistä.
Yksikään kapitalisti sanan ensimmäisessä merkityksessä, joka itkee sosialismia avukseen homman mennessä pieleen, ei ole kapitalisti sanan toisessa merkityksessä.
Olen samaa mieltä ja hyvin pitkälti samaa mieltä kirjoituksesi kanssa. Tänä päivänä vaan moni tuntuu unohtavan, että jos talous saadaan elpymään veronmaksajien velkarahalla ei se ole osoitus kapitalismin vaan sosialismin voimasta.
#8, M.K.: ”Onko todellisuudessa mahdollista rakentaa yhteisöjä jotka pyrkivät köyhyyden ja eriarvoisuuden vähenemiseen ja ovat samalla kuitenkin täysin vapaita? Tai rakentaa yhteiskuntia, jotka asettavat vaikkapa sopusoinnun ympäristön kanssa tärkeämmäksi kuin ahneuden tyydyttämisen? Kysehän on lopultakin siitä, että onko ihmisluonne laajassa mitassa sellainen, että pystyttäisiin ylittämään tämä ”Minä, Minulle!” lähtökohta ilman jonkinasteisia pakkoja?”
- Jos olisit vapaa ja täysivaltainen ihminen sellaisessa yhteiskunnassa, jota (ja jonka omaisuutta) kohtaan kukaan ei saisi aloittaa väkivaltaa, ja jossa sinä itse et saisi aloittaa väkivaltaa ketään toista (etkä tämän omaisuutta) kohtaan, niin kysymyksenasettelusi olisivat tietenkin tällaiset:
Pyrinkö minä olemaan osana rakentamassa yhteisöä joka pyrkii köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen ilman väkivaltaa ja pakkoa?
Onko minun omissa toimissani tärkeämpää sopusointu ympäristön kanssa kuin ahneuteni tyydyttäminen?
Onko minun oma ihmisluonteeni laajassa mitassa sellainen, että pystyn ylittämään tämä ”Minä, Minulle! muutoin kuin (väkivaltaisen) pakon edessä?
- - - - -
En yritäkään väittää että enemmistö (täysin rehellisistä) ihmisistä vastaisi noihin kysymyksiin myöntävästi. Todennäköisesti ainakin ääritilanteissa ihminen toimii AINA itsekkäästi tai uhraa oman etunsa vain kaikkein rakkaimpien lähimmäistensä vuoksi.
Ylläolevat kysymyksenasettelut ovat oikeastaan - ei vääriä, vaan ehkä pikemminkin merkityksettömiä, sillä valtion harjoittama väkivalta ja pakko eivät ole poistaneet itsekkyyden ja ahneuden ongelmia.
Oleellista mielestäni on kysymys, pyritäänkö yhteisöjä raastaviin (etu)ristiriitoihin vastaamaan lisäämällä pakkoa, valvontaa, sääntöjä ja väkivaltaa?
Vai kielletäänkö KAIKEN väkivallan aloittaminen ja pidetään ihmisten välisiä vapaaehtoisia sopimuksia kaiken yhteisöllisen toiminnan perustana?
#8 Minusta tässä, että libertaari markkinatalouden kannattaja ajattelee vain rahaa ja omaisuuden kartuttamista, on jotain samaa kuin, että homot ajattelevat vain seksiä.
Vapaa markkinatalous tarjoaa ainoastaan ihmisille mahdollisuuden olla vapaita sääntelystä. Ei sen tehtävä ole erikseen houkutella ihmisiä kartuttamaan hirmuisesti omaisuutta. Vapaa markkinatalous voisi periaatteessa johtaa jopa hengellisyyden uuteen nousuun. On jokin outo ajattelun perversio, että vapaa markkinatalous johtaa väistämättä vain rahan ajattelemiseen ja ahneuteen.
Se on ainoastaan talousjärjestelmä, jota valtio ei rajoita, ei mikään talousteokratia. Ihminen on vapaa valitsemaan arvonsa.
Pekka Lampelto #21:
” On jokin outo ajattelun perversio, että vapaa markkinatalous johtaa väistämättä vain rahan ajattelemiseen ja ahneuteen.Se on ainoastaan talousjärjestelmä, jota valtio ei rajoita.”
Sillä on omat sisäiset lakinsa. Enkä minäkään kommentissani #5 puhu mitään minkälaisia ihmiset ovat. Yritä nyt osoittaa, miksi sananvapaus oikeuslaitos ja poliisi ja jopa puolustuslaitos eivät ajautuisi vauraimpien ihmisten haltuun. En hyväksy, että vain sanot niin päätettävän tai että kapitalismissa ihmiset toimivat täysin epäitsekkäästi ja automaattisesti sellaisen tavoitteen mukaan.
#22: T.E.: ”Yritä nyt osoittaa, miksi sananvapaus oikeuslaitos ja poliisi ja jopa puolustuslaitos eivät ajautuisi vauraimpien ihmisten haltuun”.
- jotkut ihmiset väittävät että juuri näin on jo tapahtunut. Voitko itse nyt yrittää osoittaa etteivät sananvapaus, oikeuslaitos, poliisi ja jopa puolustuslaitos olisi ajautuneet vauraimpien ihmisten haltuun?
Siitä kai olemme yhtä mieltä että ainakaan ne eivät ole ajautuneet köyhimpien ihmisten haltuun?
#23 Näinhän minä juuri väitän. Pitempi selvitys Pekka Siikalan blogissa.
Kuninkaalla ei ole vaatteita.
Miksi markkinat kilpailisivat keskenään samassa segmentissä? Järkevämpää on keskittyä yhdessä hallitsemaan omaa markkina-aluetta. Sitä kapitalismi on, ei missään tapauksessa vapaata markkinataloutta. Se on säälimätön apajille yrittäville, ja näin ollen estää kilpailun. USA:n protektionismi on vertaansa vailla. Ymmärtäähän tuon koska keinotekoisesti pidetään taloutta yllä velkarahalla.
Timo Elonen (#22), yritä nyt ensin osoittaa, miksi sananvapaus, oikeuslaitos, poliisi ja jopa puolustuslaitos ajautuisivat vauraimpien ihmisten haltuun. En hyväksy, että vain sanot niin käyvän tai että kapitalismissa ihmiset eivät toimisi täysin itsekkäästi sellaisia tavoitteita vastaan.
Vaikka annoinkin pienen vihjeen, niin toivon todella, että mietit tätä asiaa. Saat vastauksen omaankin väitteeseesi samalla.
Pasi Hakkarainen (#19), totta, on ihan mahdollista, että velkaelvytys tuottaa halutun tuloksen ja talous lähtee uudelleen kasvu-uralle, ja sekin on totta, että se kertoo sosialismin voimasta.
Mutta tarina ei pääty siihen. Kysymyksessä on vain vanhan kuplan paikkaaminen ja sen puhaltaminen uudelleen entistä suuremmaksi. Se ei tule kestämään yhtään paremmin. Itse asiassa päinvastoin: suuremmat kuplat ovat epävakaampia ja niiden puhkeaminenkin on suurempaa.
Ja jos tämä nykyinen kupla ei vielä olekaan sellainen, niin vielä koittaa aika, jolloin kuplaa ei saada enää paikattua ja puhkuttua täyteen. Romahdus on väistämätön. Sosialismin voima on väliaikaista.
Ehkä pitäisi kehittää jokin täysin uusi termi (puhtaalle) kapitalismille. Moni keskustelija tässäkin ketjussa tuntuu olevan sitkeästi sitä mieltä, että nykyinen järjestelmämme olisi (”puhdasta”) kapitalismia.
Hyvin lanseeraamalla tuosta termistä voisi saada jopa sen ”kolmannen vaihtoehdon”, jota monikin taho on viime aikoina kaipaillut, ja joka voisi saavuttaa vaikka miten suuren kannatuksen. Tyyliin: ”Tässä uudessa talousjärjestelmässä esimerkiksi pankkeja säännellään tiukasti niin, etteivät ne voi luottaa veronmaksajien maksavan epäonnistuneiden sijoitustensa tuottamia tappioita, vaan joutuvat suunnittelemaan liiketoimintansa pitkäjänteisesti ja kaikki riskit huomioiden.” Tai: ”Tasa-arvo olisi yksi tärkeimmistä arvoistaja se säänneltäisiin ehdottomaksi niin, että kaikkia ihmisiä kohdellaan samalla tavalla heidän ihonväristään, sukupuolestaan, uskonnostaan, varallisuudestaan, syntyperästään tai mielipiteistään riippumatta.”
Tosiasiassahan kyse ei olisi sääntelystä, vaan nimenomaan sääntelyn lopettamisesta, mutta jos olettaisi, että myös luonnonlait lasketaan mukaan ”sääntelyyn”, niin eiköhän ylläolevien lauseiden tyylisia ilmaisuja voisi käyttää. Ja jos kerran sosialistit ottavat oikeudekseen kutsua nykyjärjestelmää kapitalismiksi ja itseään liberaaleiksi, niin kai mekin voimme kutsua sääntelyn vähentämistä sääntelyn lisäämiseksi.
Jani Korhosen #28 esittämä ajatus on erittäin kannatettava. Jätetään vapaa markkinatalous terminä ja puhutaan samasta käsitteestä kolmantena vaihtoehtona.
Kuten arkikäsitykset voiman luonteesta on epäyhteensopiva Newtonilaisen voimakäsityksen kanssa, arkikäsitykset vapaasta markkinataloudesta on epäyhteensopivat itävaltalaisen vapaan markkinatalouden kanssa.
Tällöin voidaan saavuttaa parempi oppimistulos, kun ihmiset eivät yritä liittää uutta informaatiota vanhan epäyhteensopivan mentaalimallinsa päälle, vaan joutuvat rakentamaan uuden ja ehkä myöhemmin ymmärtämään, että tämä nyt onkin todellinen vapaa markkinatalous.
Jani (#28) ja olli (#29), täysin samaa mieltä! Mutta mikä se uusi termi oikein on? Olen nimittäin itsekin yrittänyt keksiä sellaista pääni puhki. Se ei voi oikein olla mikään muukaan olemassa oleva käsite, kuten individualismi, liberalismi tai anarkismi/anarkokapitalismi. Nonaggressionismi? Talouspasifismi?
Niin ja Jani, loppukaneettisi aiheutti totaalisen repeämisen, kiitos.
#19: Talous on vapaiden ihmisten suunniteltua toimintaa, jolla he pyrkivät saavuttamaan oman etunsa. Täydellisessä suunnitelmataloudessa ei varsinaisesti ole taloutta, koska ei ole yksilöllistä päätöksentekoa, ei yksilöllisiä intressejä, ei mahdollisuutta oman edun tavoitteluun eli ei mahdollisuutta ”ahneuteen” ja itsekkyyteen. Sellaisessa järjestelmässä ei ole talouskasvua, eikä minkäänlaista aineellista kasvua; eikä edes mitään indikaattoreita siitä, että jokin on kasvanut.
Minun on erittäin vaikea kuvitella, että lisääntynyt säännöstely aiheuttaisi talouskasvua; sen sijaan on mahdollista, että talouskasvua voisi olla säännöstelystä huolimatta — tämä talouskasvu on aina seurausta ihmisten ajattelusta ja järjenkäytöstä. Sekä siitä ominaisuudesta, että paremmat tavat edistää kunkin yksilön (tai yrityksen) etua syrjäyttävät huonompia tapoja. Lisääntynyt säännöstely ei pääsääntöisesti tuo uusia menetelmiä ja uusia ideoita yksilöiden kokeiltavaksi (ja hylättäväksi), vaan se pakottaa kaikille jonkin tavan. On todennäköisempää, että säännöstely haittaa ihmisiä (kollektiivina), kuin että se auttaa heitä; paitsi jos ihmiset ovat ennemmin suuntautuneet etsimään altruistisia toimintatapoja eli nimenomaisesti sellaisia, joista ei ole heille mitään hyötyä.
#22: ”Yritä nyt osoittaa, miksi sananvapaus oikeuslaitos ja poliisi ja jopa puolustuslaitos eivät ajautuisi vauraimpien ihmisten haltuun.”
Tämä kysymys osoittaa perustavaa laatua olevan käsitteellisen virheen tai sekaannuksen — tämän idean taustalla on oletus siitä, että poliittinen valta ja taloudellinen valta ovat sama asia tai kehäpäättelynä toinen toistensa lähde ja tarkoitus.
http://atlasshrugged.com/book/dollar-and-gun.html
”Jokaiselle tarpeensa mukaan, jokaiselta kykyjensä mukaan on altruistinen premissi, jonka johdonmukaisena seurauksena kenen tahansa, jolla on hyödyke jota joku toinen tarvitsee, on luovutettava se, tai hän syyllistyy varkauteen. Altruismi tekee yrittäjistä kiristäjiä, koska he vaativat rahaa niiden halussaan olevien tuotteiden luovuttamisesta, jotka oikeudenmukaisesti kuuluvat muille. … Hallitus, joka suuntaa poliittisen valtansa sellaisten yritysten intressien suojelemiseksi, on altruistisesta näkökulmasta väkivallan aloittaja.”
Liberalismi-termiä ovat vasemmistolaiset kovaa kyytiä imemässä itselleen. Vielä sana ”sosiaali”-siihen eteen, blogin teema vaaleanpunaiseksi ja kuvataan järjestelmä tasa-arvoon/pankkien itsesääntelyyn painostavaksi, niin eikö siinä ole jo tarpeeksi. Sanavalinnat vaikuttavat paljon siihen miten sanoma sisäistetään.
Mitään erillistä moraalista keksintöä siitä, että varkaus, väkivalta ja niillä uhkaaminen ovat sosiaalisesti hyväksymättömiä asioita, ei tarvita. Tämä kun on suurimpaan osaan ihmisistä valmiiksi sisäisesti ohjelmoitu. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö ihmiset koita itsekkäästi käyttää näitä asioita omaksi hyödykseen, muilta salaa. He tekevät ne asiat salaa juuri siksi, että ymmärtävät niiden olevan väärin ja ymmärtävät niistä seuraavan vastatoimia itseään vastaan.
Kun tavara tai palvelu vaihtaa omistajaa vapaaehtoisesti, kokee molemmat osapuolet saavansa itselleen jotain arvokkaampaa tilalle. Näin siis vaihdossa kyseisen tavaran arvo nousee. Maanviljelijä ei pysty syömään 1000kg viljaa, vaan saa tälle viljalle arvon vasta vaihdettuaan sen niihin tavaroihin, joille hänellä on enemmän käyttöä, eli arvoa. Näin yhteiskunta saa maanviljelijän miettimään tarkkaan, miten hän saa tuotettua ruokaa tarpeeksi monelle ja yhteiskunnan jäsenet joutuvat miettimään, mitä asioita maanviljelijä voisi arvostaa vastalahjaksi viljasta, ja miten sen hänelle toimittaa. Maanviljelijä joutuu myös pidättäytymään väkivallasta ja varkaudesta, koska muuten hän ei pystyisi vaihtamaan viljaansa muihin tavaroihin.
Mitä suurempia esteitä keskinäisellä vapaalla vaihdannalla on, sitä pienempi on vaihdannan hyöty verrattuna suoran väkivallan hyötyyn. Jos väkivalta on tehokkaampi tapa tienata elantoa, kuin vaihtokauppa, alkaa yhä useampi käyttämään sitä. Vaihdannan rajoittaminen väkivallalla siis lisää väkivaltaa.
Nyky-yhteiskunnan ongelma on siinä, että väkivalta on saatu piilotettua monimutkaisen järjestelmän sisälle hienoilla termeillä ja virkapuvuilla ja annettu sille samanlainen kyseenalaistamaton asema, kuin vaikka luonnonvoimille, tai jopa yliluonnollisille voimille. Ihmiset eivät näe väkivaltaa, eivätkä ymmärrä yhdistää sen vahingollisia seurauksia siihen.
Historian opetus on kuitenkin aina sama: väkivalta laskee yhteiskunnan yleistä hyvinvointia(usein jopa etuoikeutetun eliitin omaa), oli se sitten näkyvästi arkivaatteissa suoritettua, tai univormuihin piilotettuna.
Ihmisten on korkea aika nähdä, että heille vaaleissa myydyt poliittiset aatteet perustuvat väkivaltaan, eivätkä siksi voi olla heidän omien etujensa muikaisia.
Pasi J. Matilainen (kommentti 30): Talouspasifismi (vai kenties talouspasismi) kuulosti hyvältä.
Tässähän olisi mahdollisuus pitää pieni aivoriihi ja yrittää keksiä sopivaa termiä. Itselleni ei ikävä kyllä ole tullut oikein mitään mieleen, joten toistaiseksi äänestäisin tuota talouspasifismia. Pasifismi-termin ryöstäminen vasemmistolaisilta olisi oiva vastaisku liberalismi-termin ryöstölle.
Mitä vikaa kapitalismi-termissä on? Sehän vain kuvaa perustuotantotapaa.
Jostain syystä tulee mieleen se, että kun muslimi tekee jotain pahaa, hänen kerrotaan edustavan väärää islamia. Samalla lailla kapitalismin kriisien aikana kerrotaan, että se ei olekaan oikeaa kapitalismia.
Voihan sitä rakennella teoreettisia libertarismin malleja, joiden toiminnasta ei ole mitään näyttöä ja jotka eivät ota huomioon ihmisten käyttäytymistä.
Niinhän sosialismikin oli ensin utopistista. Nämä sosialismin mallit toimivat edelleen erittäin hyvin teoriassa.
Vanha demari (kommentti 35): ”Mitä vikaa kapitalismi-termissä on? Sehän vain kuvaa perustuotantotapaa.”
No juuri se, että monille se ei kuvaa vain perustuotantotapaa, vaan on synonyymi suunnilleen kaikelle pahalle.
Tässä Lew Rockwellin artikkeli samaisesta uutisesta: http://mises.org/daily/3850