Valtio ja työttömyys
Kaikki varmaan tuntevat sanonnan, jonka mukaan rikkinäinenkin kello on kahdesti vuorokaudessa oikeassa. Nyt yksi sellainen on löytänyt sattumalta oikean vastauksen, joskin täysin väärillä perusteluilla. Usari nimittäin uutisoi Vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiahon lausuneen, että ”Todellisuudessa valtio alkaa olla tässä maassa työttömyyden kasvun suurimpia syyllisiä.” Erittäin totta, varsinkin jos korvataan sanat alkaa olla sanalla on ja yliviivataan sana kasvun.
Yrttiahon mielestä valtio edesauttaa työttömyyden kasvua irtisanomalla omia työntekijöitään. No, totta sinänsä, jos se pitäisi paikkansa, mutta samalla yksityisen sektorin verorasituksen pitäisi laskea (ellei valtio käytä säästyneitä rahoja johonkin muuhun), jolloin yksityisen sektorin työllistämiskyky paranee (mikä ei välttämättä tietenkään kohdistu samoihin henkilöihin). Valtio kuitenkin aiheuttaa työttömyyttä muilla tavoin paljon enemmän ja on monessa tapauksessa ainoa syyllinen työttömyyteen. (Sivuhuomiona todettakoon, että Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa valtio työllisti 12,6% enemmän ihmisiä kuin vuosi takaperin ja kunnat 2,5% enemmän, julkinen sektori kokonaisuudessaan siis 4,8% enemmän. Yrttiaho on siis väärässä myös perusteluissaan.)
Ilmeisin tekijä on verotus. Kun verotuksella (ja veroluonteisilla maksuilla, jotka lasken mukaan verotukseen) käytännössä tehdään yrittämisestä ja työntekemisestä vähemmän kannattavaa, se väistämättä johtaa työttömyyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi pienyrityksen tuotto kasvaisi lisätyöntekijän palkkaamisesta 1500 euroa kuukaudessa (eli uuden työntekijän tuottavuus olisi 1500e/kk), mutta työntekijän palkka veroineen ja sivukuluineen maksaisi 2000 euroa, niin palkkaaminen jää tapahtumatta, koska siitä aiheutuisi tappiota yritykselle.
Tämä siitä huolimatta, että uusi työntekijä itse saisi nettona käteen vain tuhat euroa, joka on vähemmän kuin hänen tuottavuutensa. Jos verotusta ja sivukuluja ei olisi tai niitä olisi vähemmän kuin 500e/kk, niin yrityksen kannattaisikin palkata uusi työntekijä. Pk-yritysten kyky työllistää on erittäin tärkeää, sillä ne edustavat suurinta osaa yrityksistä ja työllistävät yli 60% yksityisen sektorin työntekijöistä.
On myös huomattava, että tällä laskelmalla valtion on tuhottava neljä yksityisen sektorin marginaalityöpaikkaa synnyttääkseen yhden julkisen sektorin työpaikan. Todellisuudessa suhdeluku ei varmaankaan ole neljä, mutta välttämättä suurempi kuin yksi. Julkinen sektori elää yksityisen sektorin siivellä. Julkinen sektori ei itse tuota mitään, vaan ainoastaan kuluttaa, joten se ei voi työllistää enemmän tai edes yhtä paljon, kuin mitä se estää yksityisellä sektorilla työllistymästä. Itse asiassa, jos oletetaan suhdeluvuksi niinkin pieni kuin 1,3 (eli työllistäessään yhden valtio tuhoaisi vain 1,3 yksityisen sektorin työpaikkaa), koko julkinen sektorin poistaminen rasittamasta yksityistä sektoria tarkoittaisi sitä, että meillä olisi faktisesti työvoimapula, olettaen että nykyisin työvoiman ulkopuolella olevat eivät haluaisi tai voisi siirtyä työvoimaan.
Toinen tärkeä tekijä on työehtosopimusten yleissitovuus. Sen vaikutus on sama kuin verotuksella, mutta koskee eri väestöryhmää. Siinä missä verotus ehkäisee ammattitaitoisten, ehkä hyväpalkkaistenkin työllistymistä, työehtosopimusten vähimmäispalkat ja muut työehdot ehkäisevät ammatti- ja kielitaidottomien tai muuten alentuneen tuottavuuden henkilöiden palkkaamista. Jos esimerkiksi työnhakijan tuottavuus on vaikkapa 500 euroa kuukaudessa ja vähimmäispalkka on 1000 euroa kuukaudessa, niin palkkaaminen jää tapahtumatta tai tehtävään valitaan joku tuottavampi hakija. Jos taas itse työtehtävän tuottavuus on alan vähimmäispalkkaa pienempi, työhön ei edes haeta ketään, vaan se joko jätetään tekemättä tai yritetään teettää muilla työntekijöillä lisä- tai ylitöinä.
Erityisen harmillinen tämä tilanne on sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka olisivat halukkaita tekemään töitä, mutta taitoja ei ole syystä tai toisesta hankittu etukäteen. Työssäolessa taidot voisivat karttua nopeasti, mutta yrityksellä ei välttämättä ole varaa palkata ketään opettelemaan, kun oppimisesta ei ole takeita, varsinkaan, jos oppimiseen voi mennä enemmän aikaa kuin mitä koeaika kestää.
On myös huomattava, että tässäkin asiassa valtio yrittää korjata aiheuttamiaan ongelmia uusilla virityksillä. Yksi esimerkki on nk. sosiaaliset yritykset, joihin palkataan alentuneen tuottavuuden työntekijöitä verovaroilla tuettuna. Nämä kuitenkin vääristävät kilpailua ja vaarantavat muiden yritysten kannattavuutta ja työllistämiskykyä, tai jos ne toimivat aloilla, joissa ei ole kilpailua, niin ei siellä välttämättä ole kysyntääkään, jolloin työ on mukatyötä.
Kolmas, joskin selvästi edellisiä vähemmän tärkeä tekijä, on työttömyysturva. On nimittäin ihmisiä, jotka arvostavat vapaa-aikaa enemmän kuin työtä. Tai no, melkein kaikki ihmiset taitavat arvostaa enemmän vapaa-aikaa kuin työtä. 
Joka tapauksessa, jos työttömänä saa rahasumman X, joka on esimerkiksi vain joitakin satoja euroja vähemmän kuin mahdollisesta työstä saatava palkka, niin käytännössä päivärahojen ja palkan erotus on se korvaus, jonka asianomainen saa menetetystä vapaa-ajasta. Kuka haluaa tehdä töitä kahdeksan tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa, jos siitä saa vaikkapa parisataa euroa kuussa? Aika harva, jos ei osaa ajatella sitä työkokemuksen hankkimisena kohti parempia palkkoja. Puhumattakaan siitä, että muut lisätuet, kuten asumistuki, saattavat tehdä työllistymisestä täysin kannattamatonta, eli työtulot voivat olla jopa pienemmät kuin tuet.
Tällaiset ihmiset ovat työttömiä tavallaan omasta tahdostaan, mutta mikäli työttömyysturva olisi alhaisempi tai olematon, he varmasti etsisivät innokkaammin töitä. Korkea työttömyysturva siis kannustaa joutilaisuuteen.
Työttömyysturvan jäykät säännökset aiheuttavat myös työttömyysloukkuja. Syntyy tilanteita, joissa jotain työtä ei kannata ottaa vastaan, koska se aiheuttaisi tukien menettämisen ja taloudellisen riskin. Myöskin taitojen kartuttaminen eli opiskelu on tarpeettoman vaikeaa työttömänä, joskin tätä ollaan käsittääkseni jo ensi vuonna korjaamassa.
Liberaalien perustulomalli eli negatiivinen tulovero olisi huomattavasti joustavampi ratkaisu työttömyysturvaan. Satunnaisten töiden vastaanottaminen olisi helpompaa ja aina varmasti kannattavaa. Lisäksi byrokratia olisi huomattavasti vähäisempää, mikä vähentäisi julkisen sektorin menoja.
Yhteenvetona, julkisen sektorin menoja (eli sen yksityiseen sektoriin kohdistamaa rasitusta) tulisi muutenkin vähentää rajusti, mikä parantaisi yksityisen sektorin kykyä menestyä ja työllistää. Julkisen sektorin menot tuhoavat aina enemmän yksityisen sektorin työpaikkoja kuin luovat niitä julkiselle sektorille. Lisäksi työehtosopimusten säännökset estävät alemman tuottavuuden henkilöiden työllistymistä ja mahdollisuuksia kehittää taitojaan työelämässä.
Lisäksi suuri osa valtion muustakin sääntelystä aiheuttaa tavalla tai toisella työttömyyttä, mutta edellä mainitut olivat varmasti niitä tärkeimpiä tekijöitä. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että todellisuudessa valtio on tässä(kin) maassa työttömyyden suurin syyllinen.
***
Tässä yhteydessä voisin myös suositella paria muuta kirjoitusta. Jani Korhosen kirjoitus kapitalismin todellisesta luonteesta on ennakoidusti ymmärretty monelta suunnalta tieten tahtoen väärin. Hyvä kirjoitus joka tapauksessa, ja tärkeä, sillä erilaiset näkemykset termien tarkoituksesta aiheuttavat tarpeetonta turhautumista keskusteluissa. Liberaalien tuoreen puoluesihteerin Jari Metsälän kirjoitus eri poliittisten suuntausten taipumuksesta varastaa kansalaisilta ei puolestaan ole saanut ansaitsemaansa huomiota ainakaan kommenttien määrän perusteella. Sijainnilla lienee merkitystä.
Erinomainen kirjoitus, kiitos.
Pasi
Kommentoin tuota Jari Metsälän blogia, mutta miksi siellä on sellainen ”kommenttisi odottaa hyväksyntää”? Kyllä tämä Uuden Suomen blogisivusto on vaan hyvä blogisivusto, kun täällä ei ole tuollaisia kommenttien hyväksymis-odotuksia paitsi muutamalla herkkähipiäisellä blogistilla on ennakkosensuuri käytössä…
On muuten hyvä kirjoitus Jari Metsälällä niin kuin myös sinullakin. Tuota Metsälän blogikirjoitusta suosittelen mm. Hannu Rainestolle, vai mitä…
Puutun nyt vain tähän väitteeseen:
”Julkinen sektori ei itse tuota mitään, vaan ainoastaan kuluttaa, joten se ei voi työllistää enemmän tai edes yhtä paljon, kuin mitä se estää yksityisellä sektorilla työllistymästä.”
Tämä on pohjimmiltaan virheellinen. Näen vaikkapa maantiet, koulutukset ja sairaanhoidon kyllä hyvää lisäävänä tuotantona. Toki jos ainoa hyvä on tavaraa, on tilanne toinen, mutta itse en kyllä moista maailmankuvaa hyväksyisi.
#3 Samaa mieltä Markon kanssa. Kyllä julkinen sektori tuottaa, mutta siinä olet oikeassa, Pasi, että nettona kokonaistuottavuus laskee, jos julkinen sektori tuottaa jotakin. Jos minulta ja sinulta otetaan väkisin 5 000€ ja annetaan se kirurgille ja sanotaan, että ”Tuotappa meille yksi leikkauspalvelu”, niin se taitaa tapahtuakin. Siinä on kysymys siitä, että meidät on pakotettu maksamaan joku poliitikkojen ja byrokraattien määrämä tuotanto.
Tuo meiltä verottamatta jäänyt 5 000€ olisi kuitenkin todennäköisesti lisännyt kokonaistuotantoa enemmän kuin mitä tapahtumatta jäänyt julkisen sektorin leikkausoperaatio.
Sosiaalisen tasa-arvo ja kokonaistuotanto saataisiin maksimoitua perustulolla, jossa jokaisella olisi mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään ja mahdollisuus itse valita. Mielestäni valtion pitäisi keskittyä lähes pelkästään tulonsiirtoon, ei juurikaan tuotantoon.
#4
”Tuo meiltä verottamatta jäänyt 5 000€ olisi kuitenkin todennäköisesti lisännyt kokonaistuotantoa enemmän kuin mitä tapahtumatta jäänyt julkisen sektorin leikkausoperaatio.”
Vähän riippuu mihin tuo summa olisi käytetty. Jos se olisi laitettu pankkiin korkoja kasvamaan tai jos se olisi käytetty vaikkapa luksuslomaan tai kalliisiin tuontituotteisiin, olisi se raha ollut pois kotimaisen kansantalouden kierrosta ja näin suurelta osin olisi tuo panos menetetty. Tarkoitan tällä vain sitä, ettei kuvio todellakaan ole noin yksinkertainen. Jos tuo summa olisi lisää kotimaisen yrittäjän investointeihin, olisi sen merkitys luultavasti aika tuntuva, mutta jos se menisi kulutuskysyntään olisi sen merkitys paljon vähäisempi. Muistelisin, että tutkimusten mukaan lisäeuro köyhempien käsissä tuottaa yhteuskunnalle eniten ja mitä korkeammalle tulotasolle mennään sitä vähemmän eurosta palaa kotimaiseen kiertoon (tämä taisi olla nimenomaan kulutuksen vaikutuksia arvioiva tutkimus).
#3-4, Marko ja Pekka, jos ja kun valtio on ottanut tehtäväkseen asioita, joita myös markkinat tuottaisivat ja/tai tuottavat, voidaan säännönmukaisesti todeta, että valtio ”tuottaa” kyseisen asian markkinoita tehottomammin eli käytännössä valtio synnyttää vain hukkaa (waste) ja kulutusta.
Toisinsanoen se, että valtio ei tuota mitään, ei tarkoita sitä, etteikö valtio voisi verovaroilla tarjota erilaisia palveluja ja tuotteita, vaan sitä, että näin tehdessäänkään valtio ei tuota mitään lisäarvoa vaan ainoastaan kuluttaa kansalaistensa tuottamaa lisäarvoa. Valtiolla ei yksinkertaisesti ole kykyä tuottamiseen.
#6
Sinulla on oletuksena, että yksityinen tuotanto on aina parempaa ja halvempaa, mutta pahoin pelkään, ettei tämä pidä paikkaansa. Olen itsekin ollut näkemässä miten ulkoistus on tarkoittanut sitä, että loppujenlopuksi sama asia tehdään sekä huonommin että kalliimmin. Tässä osasyynä se, että yksityisten tarkoituksena on aina lopulta tuottaa voittoa, ei niinkään palvelua.
Marko (#7), vai että ulkoistus todistaa vapaiden markkinoiden huonouden? Yksityinen tuotanto julkisilla varoilla ei ole oikea vastaus, sillä se ei puutu perusongelmaan, eli palveluiden tuottamiseen loppukäyttäjien omista toiveista ja tarpeista riippumatta.
Jos esimerkiksi kunta ulkoistaa jonkin aiemmin itse ”tuottamansa” palvelun, kunta toimii kyseisen yrityksen asiakkaana. Tällöin palvelua ”tuotetaan” edelleen sen palvelun tuottamisen tähden, eikä loppukäyttäjien siitä itselleen saaman palvelun tähden. Ulkoistaminen siis muuttaa ainoastaan toteutuksen rakennetta, mutta lopputulos pysyy samana, tai kuten sanoit, jopa huonontuu. Joskus se parantuukin, mutta se on enemmänkin satunnaista vaihtelua.
Kun vertaan julkisesti tuotettuja palveluita yksityisesti tuotettuihin, niin tarkoitan todellakin täysin yksityisesti, yksityisiltä yksityisille tuotettuja palveluita.
Yksityinen tuotanto on aina parempaa (ei välttämättä halvempaa!) kuin julkinen, eli se vastaa paremmin loppukäyttäjien eli asiakkaiden tarpeita tai sitten nämä eivät sitä käytä. Lisäksi palvelusta maksavat vain ja ainoastaan ne, jotka haluavat sitä käyttää, eivätkä suinkaan kaikki, jotka sattuvat asumaan jollain maantieteellisellä alueella. Yksityinen tuotanto on siis myös oikeudenmukaisempaa, koska se ei edellytä varastamista.
Lisäksi julkinen tuotanto ei vain voi olla yksityistä parempaa, sillä siihen liittyy aina ylimääräinen kerros, joka vastaavasta yksityisestä palvelusta puuttuu: politiikka. Poliittinen peli, poliittinen suunnittelu ja poliittisten etujen ajaminen luovat omat kustannuksensa ja ajavat loppukäyttäjien edun ohi. Vaikka yksityisen ja julkisen tuotannon välillä ei olisi mitään muuta eroa, yksin tämä ero kääntäisi pelin yksityisen tuotannon eduksi.
#5
Kun vertaan julkisesti tuotettuja palveluita yksityisesti tuotettuihin, niin tarkoitan todellakin täysin yksityisesti, yksityisiltä yksityisille tuotettuja palveluita.
Tällöin myös vertaat täysin erilaisia tarpeita ja ympäristöjä. Vaikuttaisi siltä, että on hyvin vaikeaa löytää pätevää mittatikkua jolla tuo vertaaminen voisi puolueettomasti tapahtua.
” ”
äskeisestä pois jääneet lainausmerkit
Marko (#10), viittasit myös vahingossa väärään kommenttinumeroon.
Huomaathan, että jatkoin äsken kommenttiani, painoin tallennusnappia vahingossa liian aikaisin.
Marko (#9), yksi pätevä mittatikku on moraali. Kumpi tuotantomuoto edellyttää varastamista ja pakottamista ja kumpi ei? Mutta tietenkin jos pysytään tämän kirjoituksen aihepiirissä, niin toinen ”tuotantomuoto” on rasite toiselle tuotantomuodolle eli julkinen sektori heikentää yksityistä sektoria. Suhde ei kuitenkaan toimi toiseen suuntaan, vaan yksityinen sektori on ainoastaan mahdollistaja, ei rasite, julkiselle sektorille. Ilman yksityistä sektoria ei voi olla mitään muuta julkista sektoria kuin puhdas totalitarismi, jossa kansalaiset ovat valtion orjia.
6.
Suomessa on kaksi erittäin suurta sektoria, jotka ovat maailman huipulla, ja molemmat ovat julkisesti hoidettuja. Ne ovat opetus ja terveydenhuolto. Joskus aikoinaan myös suuri teletoimi oli erinomaisesti hoidettu valtion laitoksena.
Siten mielestäni EI ole olemassa MITÄÄN NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA argumenttia sille, että julkinen sektori olisi huonompi laadussa tai kustannustehokkuudessa. USAssa sen sijaan ko. asiat ovat kerta kaikkiaan päin prinkkalaa.
Kävin juuri Bangkokissa EDUCA 2009 -seminaarissa, jossa sain kunnian pitää Finpron puolesta key note -esitelmän: Future Learning Finland. Seminaarissa oli mielenkiintoisina aiheina mm. miksi Suomi on maailman ehdoton ykkönen, mitä Britannian yksityiskoulut yrittävät tehdä, mitä Singapore yrittää tehdä. Ja me siis olemme menossa jo seuraavalle tasolle.
Terveydenhuollossa olen HYKS-lautakunnan varajäsen ja ylpeä terveydenhuollon osaajista ja kiitollinen itse saamistani erinomaisista ja kustannustehokkaista palveluista.
Niin, kiitos vielä saamastani loistavasta opetuksesta.
12#
”Suhde ei kuitenkaan toimi toiseen suuntaan, vaan yksityinen sektori on ainoastaan mahdollistaja, ei rasite, julkiselle sektorille. Ilman yksityistä sektoria ei voi olla mitään muuta julkista sektoria kuin puhdas totalitarismi, jossa kansalaiset ovat valtion orjia.”
Tämä ei ihan pidä paikkaansa. Vaikka yksityinen sektori onkin toki mahdollisuus voi se tai ainakin osa sen toimista olla rasitteita yhteiskunnalle (ja sitä kautta myös julkiselle sektorille). Saastuminen ylipäätään tai mahdollinen kasvihuoneilmiö ovat tällaisia rasitteita. Myös yksityisen sektorin luoma talouden nopea rapauttaminen, vaikkapa siirtämällä tuotantoa nopeasti ulkomaille voivat toimia selvinä rasitteina yhteiskunnan suuntaan. Yhteiskuntien yksi heikkous on nimittäin se, että ne ovat kankeita muuttumaan. Tämä piirre näkyy myös yhteiskunnan järjestämissä toiminnoissa, mutta se on toinen tarina.
#12
Moraalikommentista vielä. Vaikkapa Marxilaisen näkemyksen mukaan koko yksityinen sektori on oikeastaan varastamista. Itse en ole ihan samalla linjalla, mutta näen yksityisen sektorin harjoittaman väkivallan pahempana uhkana kuin julkisen vallan toimet. Tässä esimerkkinä käykööt Latinalaisen Amerikan kärsimykset suurten hedelmäyhtiöiden kourissa (avainsana Banaanitasavalta) samoin esimerkiksi orjien rahtaaminen Afrikasta oli yksityisen sektorin yritteliäisyyttä…
Lasse Laaksonen (#13), no niin, nousihan se USA-kortti sieltä. Oletko muuten sattunut huomaamaan, että vaikka yksityisen sektorin osuus Yhdysvaltain terveydenhuollossa on suurempi kuin täällä, niin terveydenhuolto on silti Yhdysvalloissa suomalaista vastinettaan säännellympää ja yllättävänkin suurelta osin julkisesti tuotettua (Medicare, Medicaid, jne.)? Siitä huolimatta USA:ssa ko. asiat eivät ole kerta kaikkiaan päin prinkkalaa, sillä USA:sta löytyvät edelleen maailman parhaat koulut ja yliopistot sekä maailman parhaat sairaalat ja lääkärit. Toki amerikkalaiset lainsäätäjät tuntuvat tekevän kaikkensa asian huonontamiseksi.
Muuten, vaikka Suomessa kyseiset sektorit olisivatkin ”maailman huipulla”, niin se ei tarkoita, että ne on toteutettu hyvin vaan ainoastaan että ne on toteutettu paremmin kuin muissa maissa. Julkinen rahoitusmalli ei kuitenkaan tule kestämään, sillä julkisilla menoilla on pelkästään kasvupaineita ja jossain vaiheessa yksityisen sektorin ja kansalaisten kantokyky taittuu.
Marko Kivelä (#14), voihan huoh. Minkähän takia yksityinen sektori esimerkiksi siirtää tuotantoaan yhteiskunnista toiseen? Voisiko julkisen sektorin toimenpiteillä (esimerkiksi yo. kirjoituksessani esittelemilläni) olla mitään vaikutusta asiaan?
#15, minkä vuoksi luulet suuryritysten pystyvän väkivaltaan (banaanitasavallat) tai pystyneen orjuuttamiseen? Mahtaisiko valtioilla, jotka sallivat ja jopa laillistivat kyseiset toimenpiteet olla vaikutusta asiaan? Jos ympäröivä yhteiskunta ei salli moisia vääryyksiä, niitä eivät yksityiset yritykset yksinkertaisesti pysty tekemään.
Yksityiset suuryritykset ovat länsimaissakin kovasti lobbaamassa valtion sekaantumista yksityisiin asioihin, lähinnä saadakseen sitä kautta itselleen kilpailu- tai muuta etua. Ongelma ei kuitenkaan ole yritysten lobbaus, vaan se, että valtiolla on ylipäätään kyseinen valta olemassa. Ei väkivallatonta valtiota lobattaisi tekemään mitään väärää, koska se ei pystyisi siihen.
16.
Kun USAsta löytyy maailman parhaat koulut ja lääkärit, se ei tarkoita, että he olisivat jotenkin monenkaan ulottuvilla. Eivätkä lainsäätäjät mitenkään yritä kaikkeansa huonontaakseen tilannetta.
Monessa maassa julkiset koulut ovat paljon huonompia kuin yksityiskoulut. Mutta ne yksityiskoulut ovat taas huonompia kuin Suomen julkiset koulut. Tämä oli Bangkokin sanoma, referenssinä koko maailma.
Onhan meillä suuri toimiala, työnvälitys, joka julkisena on täysin kelvoton. Jos esimerkiksi nyt otetty elvytyssumma n. 15 miljardia euroa, olisi jaetta vaikka tasan 50.000 pienimmälle yritykselle, niin työttömyys olisi poistettu kokonaan ja rahat tulisivat takaisin veroina ja poistuvina työttömyyskorvauksina. Siinä on nimittäin 300.000 euroa per yritys, enkä voi kuvitella yritystä, joka ei sillä rahalla työllistäisi kuutta henkilöä. Jos joku ei osaa, niin minä osaan eli yksityinen sektori osaa.
Ydin on se, että on huonoja ja hyviä julkisia palveluita, hyviä ovat systemaattisesti hoidettavat, huonoja ovat luovuutta vaativat.
Ja sitten on olemassa kelvottomat palvelut erikseen, joista suurin ja vahingollisin on liioiteltu kaksikielisyys ml. pakkoruotsi. Siellä on säästöä 3 miljardia vuodessa ja haittojen minimointia 7 miljardia vuodessa.
#17
Et taida oikein tuntea banaanivaltioiden historiaa? Esimerkiksi sitä, että jos hallinto on koittanut suojella asukkaitaan suuryritykseltä, niin rahalla on saatu niin onnettomuuksia kuin vallankaappauksiakin. Kyse on pitkälti siitä, ettei ihminen ole sen parempi tai huonompi on hän julkisen vallan palveluksessa tai yksityisellä sektorilla. Jos firman johtaja katsoo, että hän säästää rahaa kaatamalla jätteet vaikkapa metsiin niin hän käyttää valtaansa väärin, jos suuryrityksen johtaja päättää vaikkapa hävittää intiaaniheimon viljelystensä tieltä, hän myös käyttää valtaansa väärin. Ja tämä on yhtä lailla väkivaltaa.
Kansalaispalkka on hyvä täky, jolla sosdemistinen hölmö saadaan allekirjoittamaan kannatuskortin.
Hyvä pojat. Tsemppiä.
#20
Demarit ovat aina vastustaneet kansalaispalkkaa, se kun veisi monta demareilla täytettyä suojatyöpaikkaa valtion konttoreista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalaispalkka
Molempia tarvitaan, nyt tietoliikenne tökkii langaton varsinkin, kun sen kehittäminen on yksityisten yrityksien varasa, ollaan pudottu jo sijaluvulle 22 ja putoaminen jatkuu edelleen.
21.
Sosialismi ja sosialismi; mikä perkeleen valinnanvara siinä on?
Haasteellisessa tilanteessa olemme. Julkisuudessa liikkuneiden tietojen perusteella olemme ottaneet velkaa 11 000€/kansalainen-vauvasta vaariin- julkisten palveluiden ym. hyvinvointimme takaamiseksi.
Esimerkiksi normitilanne: Perheyhteisö jossa isä, äiti, kaksi lasta ja kaksi vielä elossa olevaa eläkeläistä. Tämän perheen hyvinvoinnin takaamiseksi julkishallintomme on tähän päivään mennessä ottanut velkaa jo 66 000€. Perheen isä käy säännöllisesti töissä, äitikin silloin tällöin lapsien teon lomassa. Eläkeläisetkin maksavat pienestä eläkkeestään hieman veroa toistaiseksi. Perheen isä ja äiti haluavat toki kustantaa lapsilleen kunnollisen koulutuksen, terveistä elämäntavoista huolimatta varautua lääkärin kuluihin ja säästää tässä ohessa omaan eläkkeeseenkin. Mutta kun velkaakin pitäisi lyhentää, on se tässä kuuden henkilön normitilanteessa lähes kokonaan yhden ihmisen harteilla! Ja tämä esimerkki on kuitenkin liki optimaalinen tilanne, nykypäivänä kun on runsaasti myös niitä vastaavan kokoisia perhekuntia, jotka eivät työllisty, vaikka tahtoisivatkin, vaan joutuvat ylläpitämään elintasoaan tämän töissäkäyvän isän tuloilla.
Työllistymisen esteitä on purettava viivyttelemättä, jotta pystyisimme säilyttämään edes välttämättömimmät hyvinvoinniksi lukemamme palvelut. Työllistymisen esteiden purkamisen myötä kilpailukykymme palautuu sille tasolle, mihin me osaamisellamme ja ahkeruudellamme haluamme. Velka meidän on maksettava, siitä emme pääse mihinkään.
Lib. (#23), totta, tuo on toistaiseksi ainoa validi kritiikki. Valinnanvara on siinä, että perustuloon siirtyminen on helpoin ja järkevin tie julkisen sosiaaliturvan lakkauttamiseen pitkällä aikavälillä kokonaan. Kuten tässäkin blogissa on usein ollut puhetta, muutosten tulee olla maltillisia ja lopulliset tavoitteet vasta pitkän työn takana. Perustulo on hyvä välivaihe ja välitavoite, vaikka vääryydellä senkin rahoitus muodostetaan.
16#
Ja maailman kalleimmat hoidot, joihin valta osalla ihmisistä ei ole mitään asiaa
# 19
Minä en näe banaanivaltioiden historiassa mitään, mikä viittaisi yksityisen sektorin toimimattomuuteen, päinvastoin. Korruptoitunut vahva hallinto on tarjonnut hyvän pohjan keinoteikoisten monopolien luomiselle suuryrityksille. En ymmärrä mihin viittaat suojelemisella. Tarkoitatko, että yritykset ovat esim. yrittäneet ylläpitää monopolejaan arveluttavin keinoin, ja valtio on päättänyt pitää omiensa puolta eväämällä syyllisten pääsyn valtioon? Tilanne, jossa yritykset joutuvat kilpailemaan vapaasti, rajoittaa niiden mahdollisuuksia käyttää valtaansa väärin. Huono julkisuus on aina huonoa julkisuutta ja vaikuttaa myyntiin, eikä oikeuslaitoksenkaan merkitys vähene markkinataloudessa. Julkisessa sektorissa ei ole kilpailupainetta, minkä vuoksi palvelut voivat huonontua ja rikkeet levitä ilman että myynti laskee.
Viime kädessä talouslaskun ongelma on kuitenkin se, mikä todistaa julkisen sektorin toimimattomuuden suhteessa yksityiseen.
Tunnen 2 henkilöä, jotka eivät tee töitä, koska se ei kannata.
Ansiosidonainen yhdistettynä pimeisiin hommiin antaa tarpeeksi hyvän teimeenntulon ettei heidän tarvitse/kannata etsiä töitä.
Urpointa tilanteessa on, että he tekevät hommia pimeänä, koska firman/toiminimen perustaessaan he eivät saisi työkkäristä rahaa.
He ovat myös tietoisia, että firman perustaminen toisi heille molemmille tulevaisuudessa enemmän rahaa, mutta koska yrityksen perustaminen on sen verran raskas prosessi ja yrityksen rahoihin hamuaa moni käsi (lähinnä verottaja ja vakuutusyhtiöt) heillä ei ole mitään intoa sitä liikettä tehdä.
Ja miksi olisikaan kun nykyisinkin pärjää.
Tunteeko kukaan muu tällaista ”rakenteellisen työttömyyden” uhria?
#26
Laadukkaat, mutta maailman kalleimmat hoidot, ehkä. Valtaosalla on hoitoihin ainakin toistaiseksi varaa.
Valtion sekaantuminen terveydenhuoltoon on ongelma. USAssa usein suurimman osan terveydenhuollon kustannuksista maksaa valtio medicare ja medicaid ohjelmien kautta, jolloin hinnat ovat säänneltyjä. Suuri osa hoidoista katetaan myös yksityisten sairausvakuutusten kautta ja hoitojen taksat ovat tällöin niin ikään sovittu. Tämä johtaa siihen ettei hintakilpailua synny riittävästi ajamaan hintoja alas. Kuluttaja maksaa itse harvoin terveydenhoidostaan suoraan lääkärille, sen sijaan hoitojen hinnat sovitaan lääkäreiden ja valtion tai vakuutusyhtiöiden välillä. Tämä on yksi asia mikä ylläpitää korkeita hintoja. Lisäksi hintoja nostaa lääkäreiden korkeat vakuutusmaksut kalliiden hoitovirheiden varalta ym.
Julkisesta tervedenhuollosta tulee mieleen ongelmia, esimerkiksi ihmiselämän hinnoittelu. Kenelle esimerkiksi kalliita lääkkeitä annetaan, jotka voivat estää sairautesi? Raja on pakko vetää johonkin, suljetaanko yli 65-vuotiaat hoidon ulkopuolelle jne? Vai joudutaanko vain toteamaan ettei näin kalliiseen lääkkeeseen tai hoitoon ole julkisella terveydenhuollolla varaa ollenkaan?
25.
Sosdemistinen ”hyvinvointivaltio”-huijaus tulee kaatumaan aivan lähivuosina kuten Neuvostoliitto, jolloin pitää olla valmiudet heittää ”uudet” työkalut kehiin, joihin tosiaankaan ei kuulu totaalisosialistinen (ja peruuttamaton ja koskaan riittämätön) kansalaispalkka.
Helppoa tietä vapauteen ei ole.
Mutta kuten sanottu, k.palkka on kuitenkin hyvä keppihevonen korttikeräystä varten; nykysuomalainen kun on mentaliteetiltaan umpivasemmistolainen, vastoin terveitä ”geenejään”.
jaa.ah… Melkoista juttua taas tulee. Ota tästä nyt mitään selvää. Välillä Libaraali ajatus suuntaus tuntuu ihan fiksulta ja välillä se kuulostaa viidakon lakien käyttöön ottamiselta, jossa vain rahalla on väliä…
#19
Et havainnut ilmeisesti mistä puhuttiin. Kyse ei ollut tuossa yhteidessä yksityisen sektorin toimimattomuus vaan se, että yksityinen sektori voi riittävän heikossa valtiossa käyttää huomattavalla tavalla väkivaltaa. Eli keskustelun tuo haara oli reaktio Pasin väitteestä, että tuo väkivallan harjoittaminen on nimenomaan julkisen hallinnon toimintaa.
Pohjimmiltaan asia taitaa olla niin, että vallan väärinkäyttöä esiintyy kaikissa tilanteissa jossa yhdellä on sitä enemmän kuin muilla. Eli käytännössä kaikissa ihmisen luomissa järjestelmissä. Se kuka sitä käyttää, riippuu yhteiskunnan rakenteista. Varsinkin raaimman väkivallan minimoinnissa lienee paras ratkaisu mahdollisimman riippumattomasti toimiva poliisilaitos jolla ei ole etuja pelissä eri ristiriitatilanteissa.
edellinen kommenttini oli tarkoitettu vastaukseksi kommenttiin 27 ei 19 niin kuin tuohon vahingossa kirjoitin.
#19,
” yksityinen sektori voi riittävän heikossa valtiossa käyttää huomattavalla tavalla väkivaltaa. ”
Kyse ei silloin ole libertaarista yhteiskunnasta. Tämän luulisi tuleen jo selväksi tässä blogissa pidemmän aikaa vierailleille. Lisäksi valtion kokoa ja voimaa ei pidä sekoittaa sen kykyyn ja haluun turvata kansalaistensa elämä, vapaus ja omaisuus.
Yövartijavaltio, joka on noin kahdeskymmesosa nykyisen valtion koosta, keskittyy pelkästään näihin asioihin. Sen lainsaaädäntö perustuu yhteen ehdottomaan moraaliseen normiin, joka pätee kaikissa olosuhteissa: Väkivallan aloittaminen toisen ihmisen omaisuutta kohtaan on aina väärin. Koska ihminen omistaa itsensä, niin tämä normi käsittää myös väkivallan toisen kehoa kohtaan.
Tästä seuraa, että lainsäädäntö yksinkertaistuu ja oikeidenmukaistuu ja kutistuu murto-osaansa nykyisestään. Kun poliisin ja oikeuslaitoksen tehtäviin ei enää kuuluu valtion moraalittomien etujen valvonta eikä holhous, niin se voi keskittyä kaikilla resursseillaan alussa mainitun elämän, vapauden ja omaisuuden suojeluun.
Toisin sanoen, 50 % prosentin ”vahva” valtio estää vakivaltaa tehottomammin, kuin 2,5 % ”heikko” valtio.
Jos valtio on riittävän vahva tarjotakseen sinulle kaikkea hyvää, niin se on myös riittävän vahva ottaakseen sinulta kaiken pois, myös elämän. Vrt. Neuvostoliitto ja natsi-Saksa.
Numerosekoilu näyttää olevan tarttuvaa. Edellinen kommenttini oli tarkoitettu #32.
# 32
Juu, tiedostin aiheen mutta selitin ilmeisesti melko railakkaasti sen vierestä.
# 16
Pasille: Voisit tehdä vaikka Lassen kanssa jonkinlaisen USA-FAQ:n, jossa pureuduttaisiin yleisimpiin luuloihin ja väitteisiin mitä kyseisestä maasta leviää. Esimerkiksi tuo ”yksityinen terveydenhuolto ei toimi jenkeissäkään” on melko laajalle levinnyt.